Yksinäisyys
Se ei loppujen
lopuksi ole
muuta kuin
välttämättömyys
joka seuraa
jokaista rakastavaa
olentoa.
Yksinäisyys,
siihen ansaan
minä putosin
eläessäni sinun
kanssasi.
Rakastaessani
jokaista
virhettäsi.
Ymmärtäessäni
kelvottomuuttasi.
Mustasukkaisuus.
Se seuraa
yksinäisyyttä
niin kuin
Läski-Joen
miehet seuraavat
sitä amerikan-
italialaista
nyrkkeilijää
joka ei maksanut
velkaansa.
Mustasukkaisuus.
Sinä tulet,
sinä menet,
minä...
Minä odotan.
Odotan että
pyyhkisit
kämmenselällä
yksinäisyyden
ja mustasukkaisuuden
rippeet poskiltani
mutta
tiedän
ettet
tule
vaan menet
sinne,
jonkun luo.
Jonkun, jonka syli
on pehmeämpi,
lämpimämpi,
tuoksuvampi
kuin minun.
Ja se helvetin
belladonna
ei edelleenkään auta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti